In Finnish, making verbs negative requires the negative verb ei. That’s how you express that you don’t, didn’t, won’t, wouldn’t, shouldn’t or can’t do something. You make verbs negative by adding ei to the sentence, in front of the main verb. You can consider ei a “verb” in Finnish because it gets conjugated like verbs do: minä en, sinä et, hän ei, me emme, te ette, he eivät.
When making a verb (e.g. puhua) negative, your main verb won’t get the personal ending of an affirmative sentence (puhu n , puhu t , puhu mme ). Instead, the personal ending will appear on the negative verb (e n puhu, e t puhu, e mme puhu).
You should have at least a basic understanding of the conjugation of verbs before reading this article. Knowing the Finnish verbtypes will help with that.
Please note!
This article is certain to overwhelm you, no matter what level you are at. It contains some very rare forms. Just like most things on my website, this article is meant as an overview. You can pick up certain tendencies from this article, but I would advise against systematically learning each and every negative form as they are listed here.
Table of ContentsThe present tense expresses what’s happening (or isn’t happening) right now. In Finnish, the present tense is also used to express actions in the future.
Positive | Negative | Meaning |
---|---|---|
minä puhu n | minä en puhu | I don’t speak |
sinä puhu t | sinä et puhu | you (singular) don’t speak |
hän puhuu | hän ei puhu | he/she doesn’t speak |
me puhu mme | me emme puhu | we don’t speak |
te puhu tte | te ette puhu | you (plural) don’t speak |
he puhu vat | he eivät puhu | they don’t speak |
For the present tense, you will use the minä-form as the base for the negative. This is an easy step to get the right stem for the negative conjugation. The negative of all verbtypes looks the same as the minä-form minus the -n :
Another reason why it’s convenient to start from the minä-form is consonant gradation. Certain verbtypes are weak and others are strong in the negative. The minä-form will have the same grade as the negative:
Learn more about consonant gradation for verbsThe following table displays verbs in both the affirmative and the negative present tense. The displayed affirmative form is always the minä-form because that’s the form that will most easily lead you to the negative form.
For the negative, I’ve conjugated the verb in a random person. You can see how the negative verb (ei) gets conjugated (e.g. en, emme, eivät), while the main verb looks the same as the minä-form minus the -n. The green -n is the letter you remove to find the correct form for the negative conjugation.
The column labeled VT contains the number of the verbtype the verb in question belongs to.
VT | Verb | Positive | Negative | Meaning |
---|---|---|---|---|
1 | kysyä | minä kysy| n | minä en kysy | I don’t ask |
1 | nukkua | minä nuku| n | sinä et nuku | you (singular) don’t sleep |
2 | juoda | minä juo| n | hän ei juo | he/she doesn’t drink |
2 | syödä | minä syö| n | me emme syö | we don’t eat |
3 | opiskella | minä opiskele| n | te ette opiskele | you (plural) don’t study |
3 | mennä | minä mene| n | hän ei mene | he/she doesn’t go |
3 | ajatella | minä ajattele| n | minä en ajattele | I don’t think |
4 | tavata | minä tapaa| n | me emme tapaa | we don’t meet |
4 | siivota | minä siivoa| n | minä en siivoa | I don’t clean |
5 | tarvita | minä tarvitse| n | te ette tarvitse | you (plural) don’t need |
5 | valita | minä valitse| n | sinä et valitse | you (singular) don’t choose |
6 | paeta | minä pakene| n | he eivät pakene | they don’t escape |
6 | lämmetä | minä lämpene| n | se ei lämpene | it doesn’t get warmer |
Note: If you’re currently in a beginner Finnish course or using a beginner course book, you won’t have learned about verbtype 6 yet. It’s a rare verbtype that usually only gets discussed in intermediate or advanced courses. I’m including it here to be complete. It’s included on my overview page of the verbtypes.
The sentence “Minä en tullut, koska en muistanut tapaamista” contains two examples of the negative imperfect tense. The sentence means “I didn’t come because I didn’t remember the meeting”.
The negative past tense (negative imperfect) is formed by conjugating the negative verb ei (e.g. en, emme) in combination with the NUT-participle (e.g. puhunut, valinnut) . It often looks very different from the affirmative imperfect (e.g. minä nauroin vs. minä en nauranut).
Finnish | English |
---|---|
minä en puhu nut | I didn’t speak |
sinä et puhu nut | you (singular) didn’t speak |
hän ei puhu nut | he didn’t speak |
me emme puhu neet | we didn’t speak |
te ette puhu neet | you (plural) didn’t speak |
he eivät puhu neet | they didn’t speak |
I have a separate article about the negative imperfect that goes into more detail.
The following table displays some example verbs in both a random singular form (minä, sinä or hän) and in a random plural form (me, te or he). It demonstrates the variation in verbtype 3, 4, 5 and 6, which don’t get -nut/-nyt:
The number in the column labeled VT is the verbtype of the verb in question. Some letters have been highlighted in green to show their deviation from the general -nut/-nyt/-neet ending.
VT | Verb | Singular example | Plural example |
---|---|---|---|
1 | kysy|ä | minä en kysy nyt | me emme kysy neet |
1 | nukku|a | minä en nukku nut | te ette nukku neet |
2 | juo|da | hän ei juo nut | te ette juo neet |
2 | syö|dä | sinä et syö nyt | he eivät syö neet |
3 | opiske l |la | minä en opiske l l ut | he eivät opiske l l eet |
3 | pu r |ra | sinä et pu r r ut | me emme pu r r eet |
3 | pe s |tä | hän ei pe s s yt | te ette pe s s eet |
4 | tava|ta | minä en tava nn ut | he eivät tava nn eet |
4 | siivo|ta | sinä et siivo nn ut | te ette siivo nn eet |
5 | tarvi|ta | hän ei tarvi nn ut | he eivät tarvi nn eet |
5 | vali|ta | sinä et vali nn ut | te ette vali nn eet |
6 | pae|ta | minä en pae nn ut | me emme pae nn eet |
6 | lämme|tä | se ei lämme nn yt | ne eivät lämme nn eet |
The sentence “Minä en ole nähnyt häntä kymmeneen vuoteen” contains an example of the negative perfect tense. The sentence means “I haven’t seen him/her in ten years”.
The perfect tense always consists of two elements: the verb olla and the NUT-participle of the main verb (e.g. olen asunut, olemme menneet). When making the perfect tense negative, you will use the negative verb ei combined with the negative form of the verb olla: ole. The NUT-participle remains the same.
Affirmative | Negative | English |
---|---|---|
minä olen puhu nut | minä en ole puhu nut | I haven’t spoken |
sinä olet puhu nut | sinä et ole puhu nut | you haven’t spoken |
hän on puhu nut | hän ei ole puhu nut | he/she hasn’t spoken |
me olemme puhu neet | me emme ole puhu neet | we haven’t spoken |
te olette puhu neet | te ette ole puhu neet | you (plural) haven’t spoken |
he ovat puhu neet | he eivät ole puhu neet | they haven’t spoken |
The following table displays certain verbs in both a random singular form (minä, sinä or hän) and a random plural form (me, te or he). The number in the column labeled VT is the verbtype of the verb in question. Some letters have been highlighted in green to show their deviation from the general -nut/-nyt/-neet ending.
VT | Verb | Singular example | Plural example |
---|---|---|---|
1 | kysy|ä | minä en ole kysy nyt | me emme ole kysy neet |
1 | nukku|a | minä en ole nukku nut | te ette ole nukku neet |
2 | juo|da | hän ei ole juo nut | te ette ole juo neet |
2 | syö|dä | sinä et ole syö nyt | he eivät ole syö neet |
3 | opiske l |la | minä en ole opiske l l ut | he eivät ole opiske l l eet |
3 | pu r |ra | sinä et ole pu r r ut | me emme ole pu r r eet |
3 | pe s |tä | hän ei ole pe s s yt | te ette ole pe s s eet |
4 | tava|ta | minä en ole tava nn ut | he eivät ole tava nn eet |
4 | siivo|ta | sinä et ole siivo nn ut | te ette ole siivo nn eet |
5 | tarvi|ta | hän ei ole tarvi nn ut | he eivät ole tarvi nn eet |
5 | vali|ta | sinä et ole vali nn ut | te ette ole vali nn eet |
6 | pae|ta | minä en ole pae nn ut | me emme ole pae nn eet |
6 | lämme|tä | se ei ole lämme nn yt | ne eivät ole lämme nn eet |
Comparing this table to the one for the negative imperfect tense will show that both are very similar. For the perfect tense, you just add the form ole.
The sentence “En tullut, koska en ollut vielä syönyt” contains an example of the negative plusquamperfect tense. The sentence means “I didn’t come because I hadn’t eaten yet”. You mainly use the plusquamperfect when you have a situation where there are two past events.
The plusquamperfect consists of two parts. It has the imperfect conjugation of the verb olla (e.g. olimme, olitte) combined with the NUT-participle of the main verb (e.g. asunut, menneet).
When making the plusquamperfect tense negative, you need three elements. You will need the negative verb ei (conjugated), combined with ollut in the singular and olleet in the plural, as well as the NUT-participle of your main verb. That’s how you get, for example, the form “en ollut syönyt“.
Affirmative | Negative | English |
---|---|---|
minä olin puhu nut | minä en ollut puhu nut | I hadn’t spoken |
sinä olit puhu nut | sinä et ollut puhu nut | you (singular) hadn’t spoken |
hän oli puhu nut | hän ei ollut puhu nut | he/she hadn’t spoken |
me olimme puhu neet | me emme olleet puhu neet | we hadn’t spoken |
te olitte puhu neet | te ette olleet puhu neet | you (plural) hadn’t spoken |
he eivät puhu neet | he eivät olleet puhu neet | they hadn’t spoken |
The following table displays some example verbs in both a random singular form (minä, sinä or hän) and in a random plural form (me, te or he). The column labeled VT contains the number of each verb’s verbtype. Some letters have been highlighted in green to show their deviation from the general -nut/-nyt/-neet ending.
VT | Verb | Singular example | Plural example |
---|---|---|---|
1 | kysy|ä | minä en ollut kysy nyt | me emme olleet kysy neet |
1 | nukku|a | minä en ollut nukku nut | te ette olleet nukku neet |
2 | juo|da | hän ei ollut juo nut | te ette olleet juo neet |
2 | syö|dä | sinä et ollut syö nyt | he eivät olleet syö neet |
3 | opiske l |la | minä en ollut opiske l l ut | he eivät olleet opiske l l eet |
3 | pu r |ra | sinä et ollut pu r r ut | me emme olleet pu r r eet |
3 | pe s |tä | hän ei ollut pe s s yt | te ette olleet pe s s eet |
4 | tava|ta | minä en ollut tava nn ut | he eivät olleet tava nn eet |
4 | siivo|ta | sinä et ollut siivo nn ut | te ette olleet siivo nn eet |
5 | tarvi|ta | hän ei ollut tarvi nn ut | he eivät olleet tarvi nn eet |
5 | vali|ta | sinä et ollut vali nn ut | te ette olleet vali nn eet |
6 | pae|ta | minä en ollut pae nn ut | me emme olleet pae nn eet |
6 | lämme|tä | se ei ollut lämme nn yt | ne eivät olleet lämme nn eet |
Comparing this table to the one for the perfect tense will show that both are very similar. Compared to the perfect tense, the only difference is that the verb olla is now ollut (in the singular) or olleet (in the plural) rather than ole.
The following sentence contains two negative conditional forms: “Minä en tulisi, jos ei olisi pakko tulla“, which translates as: “I wouldn’t come if it wasn’t obligatory to come”. The conditional mood is often used in sentences that express hypothetical situations.
The positive conditional’s main verb (e.g. puhuisin) will lose its personal ending -n when you make the sentence negative (e.g. puhuisi-). The negative verb will be conjugated (e.g. minä en, me emme).
Affirmative | Negative | Meaning |
---|---|---|
minä puhuisi n | minä en puhuisi | I wouldn’t speak |
sinä puhuisi t | sinä et puhuisi | you (singular) wouldn’t speak |
hän puhuisi | hän ei puhuisi | he/she wouldn’t speak |
me puhuisi mme | me emme puhuisi | we wouldn’t speak |
te puhuisi tte | te ette puhuisi | you (plural) wouldn’t speak |
he puhuisi vat | he eivät puhuisi | they wouldn’t speak |
The conditional is always strong, both in the positive and the negative conditional. This is true for all verbtypes.
The following table displays some example verbs in both the affirmative minä-form of the conditional and a random negative conditional form. The column labeled VT contains information of each verb’s verbtype. The -n marked in green in the affirmative column will be removed to find the negative form.
VT | Verb | Affirmative | Negative | Meaning |
---|---|---|---|---|
1 | kysyä | minä kysy isi | n | minä en kysy isi | I wouldn’t ask |
1 | nukkua | minä nukku isi | n | hän ei nukku isi | he/she wouldn’t sleep |
2 | juoda | minä jo isi | n | minä en jo isi | I wouldn’t drink |
2 | syödä | minä sö isi | n | minä en sö isi | I wouldn’t eat |
2 | tehdä | minä tek isi | n | sinä et tek isi | you wouldn’t do/make |
3 | opiskella | minä opiskel isi | n | minä en opiskel isi | I wouldn’t study |
3 | mennä | minä meni si | n | me emme men isi | we wouldn’t go |
3 | ajatella | minä ajattel isi | n | minä en ajattel isi | I wouldn’t think |
4 | tavata | minä tapa isi | n | te ette tapa isi | you (plural) wouldn’t meet |
4 | siivota | minä siivoa isi | n | he eivät siivoa isi | they wouldn’t clean |
5 | tarvita | minä tarvits isi | n | minä en tarvits isi | I wouldn’t need |
5 | valita | minä valits isi | n | me emme valits isi | we wouldn’t choose |
6 | paeta | minä paken isi | n | minä en paken isi | I wouldn’t escape |
6 | lämmetä | minä lämpen isi | n | se ei lämpen isi | it wouldn’t get warmer |
The sentence “Minä en olisi tullut, jos et olisi soittanut” contains two examples of the negative perfect conditional. The sentence means “I wouldn’t have come if you wouldn’t have called“.
The perfect tense always consists of two elements: the verb olla and the NUT-participle of the main verb (e.g. olen asunut, olemme menneet). In the perfect conditional, we use the conditional form of the verb olla (e.g. olisin, olisimme) rather than the present tense, which gives us forms such as olisin asunut and olisimme menneet.
When conjugating verbs in the negative perfect conditional, you will use the negative verb ei combined with the negative form conditional of the verb olla (e.g. olisin, olisimme) and the NUT-participle.
Affirmative | Negative | English |
---|---|---|
minä olisin puhu nut | minä en olisi puhu nut | I wouldn’t have spoken |
sinä olisit puhu nut | sinä et olisi puhu nut | you (singular) wouldn’t have spoken |
hän olisi puhu nut | hän ei olisi puhu nut | he/she wouldn’t have spoken |
me olisimme puhu neet | me emme olisi puhu neet | we wouldn’t have spoken |
te olisitte puhu neet | te ette olisi puhu neet | you (plural) wouldn’t have spoken |
he olisivat puhu neet | he eivät olisi puhu neet | they wouldn’t have spoken |
The following table displays some example verbs in both a random singular form (minä, sinä or hän) and a random plural form (me, te or he). The number in the column labeled VT is the verbtype of the verb in question. Some letters have been highlighted in green to show their deviation from the general -nut/-nyt/-neet ending.
VT | Verb | Singular example | Plural example |
---|---|---|---|
1 | kysy|ä | minä en olisi kysy nyt | me emme olisi kysy neet |
1 | nukku|a | minä en olisi nukku nut | te ette olisi nukku neet |
2 | juo|da | hän ei olisi juo nut | te ette olisi juo neet |
2 | syö|dä | sinä et olisi syö nyt | he eivät olisi syö neet |
3 | opiske l |la | minä en olisi opiske l l ut | he eivät olisi opiske l l eet |
3 | pu r |ra | sinä et olisi pu r r ut | me emme olisi pu r r eet |
3 | pe s |tä | hän ei olisi pe s s yt | te ette olisi pe s s eet |
4 | tava|ta | minä en olisi tava nn ut | he eivät olisi tava nn eet |
4 | siivo|ta | sinä et olisi siivo nn ut | te ette olisi siivo nn eet |
5 | tarvi|ta | hän ei olisi tarvi nn ut | he eivät olisi tarvi nn eet |
5 | vali|ta | sinä et olisi vali nn ut | te ette olisi vali nn eet |
6 | pae|ta | minä en olisi pae nn ut | me emme olisi pae nn eet |
6 | lämme|tä | se ei olisi lämme nn yt | ne eivät olisi lämme nn eet |
The imperative is used to give orders or to forbid something. A sentence with a negative singular imperative would be, for example, “Älä unohda käyttää kasvomaskia!” (Don’t forget to use a face mask!). The imperative’s singular and plural forms are quite different so they each get their own section in this article.
For the negative singular imperative, you will use älä instead of e.g. ei or emme. The main verb will simply look the same as in the affirmative singular imperative (e.g. nuku > älä nuku).
The imperative can be both weak (e.g. Älä nu k u) and strong (e.g. Älä o mp ele) depending on the verbtype. If you’ve studied the affirmative imperative, just use the same form for the negative. The easiest way to find the correct form is to conjugate the verb in the present tense’s minä-form. For example:
VT | Verb | Affirmative | Negative | Meaning |
---|---|---|---|---|
1 | kysyä | Kysy! | Älä kysy! | Don’t ask! |
1 | nukkua | Nuku! | Älä nuku! | Don’t sleep! |
2 | juoda | Juo! | Älä juo! | Don’t drink! |
2 | syödä | Syö! | Älä syö! | Don’t eat! |
2 | tehdä | Tee! | Älä tee! | Don’t do/make! |
3 | opiskella | Opiskele! | Älä opiskele! | Don’t study! |
3 | mennä | Mene! | Älä mene! | Don’t go! |
3 | ajatella | Ajattele! | Älä ajattele! | Don’t think! |
4 | tavata | Tapaa! | Älä tapaa! | Don’t meet! |
4 | siivota | Siivoa! | Älä siivoa! | Don’t clean! |
5 | häiritä | Häiritse! | Älä häiritse! | Don’t disturb! |
5 | valita | Valitse! | Älä valitse! | Don’t choose! |
6 | paeta | Pakene! | Älä pakene! | Don’t escape! |
6 | lämmetä | Lämpene! | Älä lämpene! | Don’t get warmer! |
You can find useful example sentences of the negative imperative here.
The plural imperative is used to give an order (e.g. Tulkaa!) or forbid (e.g. Älkää tulko!) something to more than one person. It’s also used to be more polite to one person. We could for example say Olkaa hyvä to an elderly person instead of Ole hyvä.
When conjugating verbs in the negative plural imperative, you will use a combination of two elements. The negative verb ei will become älkää, while the main verb will get the element -ko/kö added to its infinitive stem (despite the similarity, this is not the question particle -ko/kö).
Consonant gradation for the plural imperative mirrors the basic form (infinitive) of the verb. For example, the infinitive nu kk ua has two k‘s, so the plural imperative will also have two k’s: nu kk ukaa and älkää nu kk uko. In contrast, the verb ta v ata has a –v– in the basic form, which will be reflected in the plural imperative: ta v atkaa and älkää ta v atko.
In the table below, you can find information about what verbtype a verb belongs to in the VT column. For the translation, please keep in mind that this is the plural form: you’re talking to multiple people, or alternatively being very polite to one person.
VT | Verb | Affirmative | Negative | Meaning |
---|---|---|---|---|
1 | kysy|ä | Kysy|kää! | Älkää kysy kö ! | Don’t ask! |
1 | nukku|a | Nukku|kaa! | Älkää nukku ko ! | Don’t sleep! |
2 | juo|da | Juo|kaa! | Älkää juo ko ! | Don’t drink! |
2 | syö|dä | Syö|kää! | Älkää syö kö ! | Don’t eat! |
2 | teh|dä | Teh|kää! | Älkää teh kö ! | Don’t do/make! |
3 | opiskel|la | Opiskel|kaa! | Älkää opiskel ko ! | Don’t study! |
3 | men|nä | Men|kää! | Älkää men kö ! | Don’t go! |
3 | ajatel|la | Ajatel|kaa! | Älkää ajatel ko ! | Don’t think! |
4 | tavat|a | Tavat|kaa! | Älkää tavat ko ! | Don’t meet! |
4 | siivot|a | Siivot|kaa! | Älkää siivot ko ! | Don’t clean! |
5 | häirit|ä | Häirit|kää! | Älkää häirit kö ! | Don’t disturb! |
5 | valit|a | Valit|kaa! | Älkää valit ko ! | Don’t choose! |
6 | paet|a | Paet|kaa! | Älkää paet ko ! | Don’t escape! |
6 | lämmet|ä | Lämmet|kää! | Älkää lämmet kö ! | Don’t get warmer! |
The third person imperative (jussiivi) is very rare. It’s meant for advanced learners. For the sake of completeness, I’m adding it here, but as a beginner or intermediate student, I recommend you glance over these forms for now. We could respond to the statement “Mikko ei tule” with “Älköön tulko sitten” to express that we don’t care if he comes or not.
There is both a third person singular and third person plural imperative in Finnish. For the singular your negative verb will become älköön, while in the plural you use älkööt. The main verb will get -ko/kö just like in the (regular) plural imperative.
VT | Verb | Singular Negative | Plural Negative |
---|---|---|---|
1 | kysy|ä | Älköön kysy kö ! | Älkööt kysy kö ! |
1 | nukku|a | Älköön nukku ko ! | Älkööt nukku ko ! |
2 | juo|da | Älköön juo ko ! | Älkööt juo ko ! |
2 | syö|dä | Älköön syö kö ! | Älkööt syö kö ! |
2 | teh|dä | Älköön teh kö ! | Älkööt teh kö ! |
3 | opiskel|la | Älköön opiskel ko ! | Älkööt opiskel ko ! |
3 | men|nä | Älköön men kö ! | Älkööt men kö ! |
3 | ajatel|la | Älköön ajatel ko ! | Älkööt ajatel ko ! |
4 | tavat|a | Älköön tavat ko ! | Älkööt tavat ko ! |
4 | siivot|a | Älköön siivot ko ! | Älkööt siivot ko ! |
5 | häirit|ä | Älköön häirit kö ! | Älkööt häirit kö ! |
5 | valit|a | Älköön valit ko ! | Älkööt valit ko ! |
6 | paet|a | Älköön paet ko ! | Älkööt paet ko ! |
6 | lämmet|ä | Älköön lämmet kö ! | Älkööt lämmet kö ! |
The potential mood is a topic for advanced learners of Finnish. It’s used to express that something is likely to happen. The phrase “Hän ei puhune” means “He probably doesn’t speak”. It’s only rarely used.
The positive potential’s verb (e.g. puhunen) will lose its personal ending -n when you make the sentence negative (e.g. puhune-). The negative verb will be conjugated (e.g. minä en, me emme).
Affirmative | Negative | Meaning |
---|---|---|
minä puhune n | minä en puhune | I probably don’t speak |
sinä puhune t | sinä et puhune | you (singular) probably don’t speak |
hän puhune e | hän ei puhune | he/she probably doesn’t speak |
me puhune mme | me emme puhune | we probably don’t speak |
te puhune tte | te ette puhune | you (plural) probably don’t speak |
he puhune vat | he eivät puhune | they probably don’t speak |
The potential will always have the same type of consonant gradation as the basic form (infinitive)
The following table displays some example verbs in a random affirmative and negative potential form. The column labeled VT contains the number of each verb’s verbtype. The letters marked in green in the affirmative column will be removed to find the negative form.
VT | Verb | Affirmative | Negative | Meaning |
---|---|---|---|---|
1 | kysyä | minä kysyne| n | minä en kysyne | I probably don’t ask |
1 | nukkua | sinä nukkune| t | sinä et nukkune | you (singular) probably don’t sleep |
2 | juoda | hän juone| e | hän ei juone | he/she probably doesn’t drink |
2 | syödä | me syöne| mme | me emme syöne | we probably don’t eat |
2 | tehdä | te tehne| tte | te ette tehne | you (plural) probably don’t do |
3 | opiskella | he opiskelle| vat | he eivät opiskelle | they probably don’t study |
3 | mennä | minä menne| n | minä en menne | I probably don’t go |
3 | ajatella | sinä ajatelle| t | sinä et ajatelle | you (singular) probably don’t think |
4 | tavata | hän tavanne| e | hän ei tavanne | he/she probably doesn’t meet |
4 | siivota | me siivonne| mme | me emme siivonne | we probably don’t clean |
5 | tarvita | te tarvinne| tte | te ette tarvinne | you (plural) probably don’t need |
5 | valita | he valinne| vat | he eivät valinne | they probably don’t choose |
6 | paeta | minä paenne| n | minä en paenne | I probably don’t escape |
6 | lämmetä | se lämmenne| e | se ei lämmene | it probably doesn’t get warmer |
The potential mood can also be conjugated in the perfect tense. For example, the sentence “Hän ei liene puhunut asiasta” means “he probably hasn’t talked about it.” This is a very rare form.
The perfect potential consists of two elements: the verb olla in the potential form (e.g. minä lienen) and the NUT-participle of the main verb (e.g. lienen asunut, lienemme menneet). The NUT-participle remains the same in both the affirmative and the negative sentence.
Affirmative | Negative | Meaning |
---|---|---|
minä lienen puhu nut | minä en liene puhu nut | I probably wouldn’t have spoken |
sinä lienet puhu nut | sinä et liene puhu nut | you (singular) probably wouldn’t have spoken |
hän lienee puhu nut | hän ei liene puhu nut | he/she probably wouldn’t have spoken |
me lienemme puhu neet | me emme liene puhu neet | we probably wouldn’t have spoken |
te lienette puhu neet | te ette liene puhu neet | you (plural) probably wouldn’t have spoken |
he lienevät puhu neet | he eivät liene puhu neet | they probably wouldn’t have spoken |
The following table displays some example verbs in a random singular and a random plural form. Note how we use -nut/nyt in the singular forms and -neet in the plural forms. This same pattern should already be familiar to you from the perfect tense.
The column labeled VT contains the number of each verb’s verbtype.
VT | Verb | Singular example | Plural example |
---|---|---|---|
1 | kysy|ä | minä en liene kysy nyt | me emme liene kysy neet |
1 | nukku|a | minä en liene nukku nut | te ette liene nukku neet |
2 | juo|da | hän ei liene juo nut | te ette liene juo neet |
2 | syö|dä | sinä et liene syö nyt | he eivät liene syö neet |
3 | opiske l |la | minä en liene opiske l l ut | he eivät liene opiske l l eet |
3 | pu r |ra | sinä et liene pu r r ut | me emme liene pu r r eet |
3 | pe s |tä | hän ei liene pe s s yt | te ette liene pe s s eet |
4 | tava|ta | minä en liene tava nn ut | he eivät liene tava nn eet |
4 | siivo|ta | sinä et liene siivo nn ut | te ette liene siivo nn eet |
5 | tarvi|ta | hän ei liene tarvi nn ut | he eivät liene tarvi nn eet |
5 | vali|ta | sinä et liene vali nn ut | te ette liene vali nn eet |
6 | pae|ta | minä en liene pae nn ut | me emme liene pae nn eet |
6 | lämme|tä | se ei liene lämme nn yt | ne eivät liene lämme nn eet |
The sentence “Talvella ei syödä jäätelöä” means “In winter one doesn’t eat ice cream” or “In winter ice cream isn’t eaten“. This is an example of the most typical usage of the passive. In spoken language, the passive is used instead of the -mme form of verbs (e.g. me puhumme becomes me puhutaan).
The negative present passive is formed using the third person of the negative verb: ei. The main verb will look like the affirmative passive without the final –an/än.
The following table contains examples of both the affirmative and the negative passive. The column labeled with VT shows what verbtype each verb belongs to. I’m only giving one translation, but keep in mind that the passive has several different functions in Finnish. I have refrained from translating verbtype 6 verbs because they aren’t as suitable for generic passive sentences (because they’re not object verbs).
VT | Verb | Affirmative | Negative | Meaning |
---|---|---|---|---|
1 | tietää | tiedetä| än | ei tiedetä | isn’t known |
1 | ottaa | oteta| an | ei oteta | isn’t taken |
2 | juoda | juoda| an | ei juoda | isn’t drunk |
2 | syöda | syödä| än | ei syödä | isn’t eaten |
3 | opiskella | opiskella| an | ei opiskella | isn’t studied |
3 | ommella | ommella| an | ei ommella | isn’t sewn |
4 | tavata | tavata| an | ei tavata | isn’t met |
4 | siivota | siivota| an | ei siivota | isn’t cleaned |
5 | tarvita | tarvita| an | ei tarvita | isn’t needed |
5 | valita | valita| an | ei valita | isn’t chosen |
6 | vaaleta | vaaleta| an | ei vaaleta | – |
6 | lämmetä | lämmetä| än | ei lämmetä | – |
As you can see from the table above, the negative passive of most verbs looks exactly like the basic form of the verb (e.g. opiskella : ei opiskella). However, verbs that belong to verbtype 1 will not follow this pattern. The following table demonstrates more clearly what happens for verbtype 1 verbs in the passive.
VT | Verb | Affirmative | Negative | Meaning |
---|---|---|---|---|
1 | puhua | puhuta| an | ei puhu ta | isn’t spoken |
1 | lukea | lueta| an | ei lue ta | isn’t read |
1 | tietää | tiedetä| än | ei tiede tä | isn’t known |
1 | maksaa | makseta| an | ei makse ta | isn’t paid |
1 | rakastaa | rakasteta| an | ei rakaste ta | isn’t loved |
1 | ottaa | oteta| an | ei ote ta | isn’t taken |
The negative passive imperfect sentence “Tätä takkia ei käytetty eilen” means “This coat wasn’t used yesterday”. The past tense’s negative passive form consists of ei (the third person singular of the “negative verb”), followed by the TU-participle of the main verb (e.g. ei käytetty). Read more about the past passive here!
In the table below, you can find the verbtype each verb belongs to (VT), the affirmative past passive, the negative past passive and one possible translation for the negative phrase.
When comparing, you can see that the –tiin of the affirmative form gets replaced with –tu/ty for the negative form. The number of t‘s depends on the verbtype, and will be the same in both the affirmative and the negative form. Verbtypes 2 and 3 will have -tu/ty, while verbtypes 1, 4, 5 and 6 will have -ttu/tty.
The passive has several functions, so these forms can be translated in different ways as well. I have refrained from translating verbtype 6 verbs because they aren’t as suitable for generic passive sentences (because they’re not object verbs). Read more about the usage of the passive here.
VT | Finnish | Affirmative | Negative | Meaning |
---|---|---|---|---|
1 | tietää | tiede ttiin | ei tiede tty | wasn’t known |
1 | ottaa | ote ttiin | ei ote ttu | wasn’t taken |
2 | juoda | juo tiin | ei juo tu | wasn’t drunk |
2 | syödä | syö tiin | ei syö ty | wasn’t eaten |
3 | opiskella | opiskel tiin | ei opiskel tu | wasn’t studied |
3 | ommella | ommel tiin | ei ommel tu | wasn’t sewn |
4 | tavata | tava ttiin | ei tava ttu | wasn’t met |
4 | siivota | siivo ttiin | ei siivo ttu | wasn’t cleaned |
5 | tarvita | tarvi ttiin | ei tarvi ttu | wasn’t needed |
5 | valita | vali ttiin | ei vali ttu | wasn’t chosen |
6 | vaaleta | vaale ttiin | ei vaale ttu | – |
6 | lämmetä | lämme ttiin | ei lämme tty | – |
The verb in the sentence “Tätä takkia ei ole koskaan käytetty” (This coat has never been used) has been written in the negative perfect tense’s passive form.
This perfect tense consists of the verb olla in the third person singular (ie. on) and the TU-participle of the main verb (e.g. käyttää > käytetty). When you make this construction negative, the first element will become negative: on becomes ei ole. The main verb will remain in the TU-participle. That’s how you get the negative passive perfect tense: “ei ole käytetty“.
In the table below, you can find the verbtype each verb belongs to (VT), the affirmative passive perfect form, the negative passive perfect form and one possible translation for the negative phrase.
VT | Finnish | Affirmative | Negative | Meaning |
---|---|---|---|---|
1 | tietää | on tiede tty | ei ole tiede tty | hasn’t been known |
1 | ottaa | on ote ttu | ei ole ote ttu | hasn’t been taken |
2 | juoda | on juo tu | ei ole juo tu | hasn’t been drunk |
2 | syödä | on syö ty | ei ole syö ty | hasn’t been eaten |
3 | opiskella | on opiskel tu | ei ole opiskel tu | hasn’t been studied |
3 | ommella | on ommel tu | ei ole ommel tu | hasn’t been sewn |
4 | tavata | on tava ttu | ei ole tava ttu | hasn’t been met |
4 | siivota | on siivo ttu | ei ole siivo ttu | hasn’t been cleaned |
5 | tarvita | on tarvi ttu | ei ole tarvi ttu | hasn’t been needed |
5 | valita | on vali ttu | ei ole vali ttu | hasn’t been chosen |
6 | vaaleta | on vaale ttu | ei ole vaale ttu | – |
6 | lämmetä | on lämme tty | ei ole lämme tty | – |
In spoken language, a double passive form is also regularly used, although it is technically incorrect. As the name implies, this form has two passive forms: both the verb olla and the main verb will be conjugated in the passive. For example, instead of “ei ole tavattu“, the form “ei olla tavattu” is used in spoken language.
The sentence “Kun palasin keittiöön, ruokaa ei ollut syöty” contains an example of the negative passive plusquamperfect. It translates as “When I returned to the kitchen, the food hadn’t been eaten“. The passive plusquamperfect tense consists of three verbal elements: the negative verb ei (the third person singular), the verb olla (more specifically the form ollut), and the TU-participle of the main verb (e.g. syödä > syöty).
In the table below, you can find the verbtype each verb belongs to (VT), the affirmative passive plusquamperfect form, the negative passive plusquamperfect form and one possible translation for the negative phrase.
VT | Finnish | Affirmative | Negative | English |
---|---|---|---|---|
1 | tietää | oli tiede tty | ei ollut tiede tty | hadn’t been known |
1 | ottaa | oli ote ttu | ei ollut ote ttu | hadn’t been taken |
2 | juoda | oli juo tu | ei ollut juo tu | hadn’t been drunk |
2 | syödä | oli syö ty | ei ollut syö ty | hadn’t been eaten |
3 | opiskella | oli opiskel tu | ei ollut opiskel tu | hadn’t been studied |
3 | ommella | oli ommel tu | ei ollut ommel tu | hadn’t been sewn |
4 | tavata | oli tava ttu | ei ollut tava ttu | hadn’t been met |
4 | siivota | oli siivo ttu | ei ollut siivo ttu | hadn’t been cleaned |
5 | tarvita | oli tarvi ttu | ei ollut tarvi ttu | hadn’t been needed |
5 | valita | oli vali ttiin | ei ollut vali ttu | hadn’t been chosen |
6 | vaaleta | oli vaale ttiin | ei ollut vaale ttu | – |
6 | lämmetä | oli lämme ttiin | ei ollut lämme tty | – |
In spoken language, a double passive form is also regularly used, although it is technically incorrect. This form has two passive forms: both the verb olla and the main verb will be conjugated in the passive. For example, instead of “ei ollut tavattu“, the form “ei oltu tavattu” is also used in spoken language.
“Ruokaa ei syötäisi, jos kertoisin kuka teki sitä” is an example of the negative passive conditional and means “The food wouldn’t be eaten if I would tell who made it”.
For the passive conditional‘s negative form, you use the negative verb ei (the third person singular). The main verb will look like the affirmative form (e.g. syötäisiin) with the last two letters -in removed (ie. syötäisi).
VT | Verb | Affirmative | Negative | Meaning |
---|---|---|---|---|
1 | tietää | tiedettä isi | in | ei tiedettä isi | wouldn’t be known |
1 | ottaa | otetta isi | in | ei otetta isi | wouldn’t be taken |
2 | juoda | juota isi | in | ei juota isi | wouldn’t be drunk |
2 | syödä | syötä isi | in | ei syötä isi | wouldn’t be eaten |
3 | opiskella | opiskelta isi | in | ei opiskelta isi | wouldn’t be studied |
3 | ommella | ommelta isi | in | ei ommelta isi | wouldn’t be sewn |
4 | tavata | tavatta isi | in | ei tavatta isi | wouldn’t be met |
4 | siivota | siivotta isi | in | ei siivotta isi | wouldn’t be cleaned |
5 | tarvita | tarvitta isi | in | ei tarvitta isi | wouldn’t be needed |
5 | valita | valitta isi | in | ei valitta isi | wouldn’t be chosen |
6 | paeta | paetta isi | in | ei paetta isi | – |
6 | lämmetä | lämmettä isi | in | ei lämmettä isi | – |
In spoken language, the same form is often used for both the positive and the negative form. You can hear, for example for the verb syödä, the sentences “Me syötäis mieluummin kotona” (We would rather eat at home) and “Me ei syötäis ravintolassa, jos…” (We wouldn’t eat in the restaurant if…).
“Ruokaa ei olisi syöty, jos olisin kertonut kuka oli tehnyt sitä” is an example of the negative passive perfect conditional and means “The food wouldn’t have been eaten if I would have told who had made it”.
For the passive perfect conditional’s negative form, you use the negative verb ei (the third person singular), followed by olisi. The main verb will be in its TU-participle form.
VT | Verb | Affirmative | Negative | Meaning |
---|---|---|---|---|
1 | tietää | olisi tiede tty | ei olisi tiede tty | wouldn’t have been known |
1 | ottaa | olisi ote ttu | ei olisi ote ttu | wouldn’t have been taken |
2 | juoda | olisi juo tu | ei olisi juo tu | wouldn’t have been drunk |
2 | syödä | olisi syö ty | ei olisi syö ty | wouldn’t have been eaten |
3 | opiskella | olisi opiskel tu | ei olisi opiskel tu | wouldn’t have been studied |
3 | ommella | olisi ommel tu | ei olisi ommel tu | wouldn’t have been sewn |
4 | tavata | olisi tava ttu | ei olisi tava ttu | wouldn’t have been met |
4 | siivota | olisi siivo ttu | ei olisi siivo ttu | wouldn’t have been cleaned |
5 | tarvita | olisi tavi ttu | ei olisi tarvi ttu | wouldn’t have been needed |
5 | valita | olisi vali ttu | ei olisi vali ttu | wouldn’t have been chosen |
6 | paeta | olisi pae ttu | ei olisi pae ttu | – |
6 | lämmetä | olisi lämme tty | ei olisi lämme tty | – |
In spoken language, a double passive form is also regularly used, although it is technically incorrect. This form has two passive forms: both the verb olla and the main verb will be conjugated in the passive. For example, instead of “ei olisi tavattu“, the form “ei oltaisi tavattu” is also used in spoken language.
Another very rare form! The negative passive imperfect is used, for example, in the sentence “Mitään työtä älköön tehtäkö niinä päivinä“, which is a biblical phrase which means “Let no work be done on these days”. This form is pretty archaic and it’s extremely unlikely that you will come across it any everyday life situations.
VT | Verb | Affirmative | Negative | Meaning |
---|---|---|---|---|
1 | tietää | tiedettä kö | ön | älköön tiedettä kö | don’t let it be known |
1 | ottaa | otetta ko | on | älköön otetta ko | don’t let it be taken |
2 | juoda | juota ko | on | älköön juota ko | don’t let it be drunk |
2 | syödä | syötä kö | ön | älköön syötä kö | don’t let it be eaten |
3 | opiskella | opiskelta ko | on | älköön opiskelta ko | don’t let it be studied |
3 | ommella | ommelta ko | on | älköön ommelta ko | don’t let it be sewn |
4 | tavata | tavatta ko | on | älköön tavatta ko | don’t let it be met |
4 | siivota | siivotta ko | on | älköön siivotta ko | don’t let it be cleaned |
5 | tarvita | tarvitta ko | on | älköön tarvitta ko | don’t let it be needed |
5 | valita | valitta ko | on | älköön valitta ko | don’t let it be chosen |
6 | paeta | paetta ko | on | älköön paetta ko | – |
6 | lämmetä | lämmettä ko | on | alköön lämmettä kö | – |
“Vastausta ei tiedettäne vielä” is an example of the negative passive potential and means “The answer probably isn’t known yet”. The potential is used to express that something is likely to happen. The negative passive potential expresses that something probably hasn’t been done.
To create the passive potential’s negative form, you use the negative verb ei (the third person singular). The main verb will look like the affirmative form (e.g. tiedettäneen) with the last two letters -en removed (so, tiedettäne).
VT | Verb | Affirmative | Negative | Meaning |
---|---|---|---|---|
1 | tietää | tiedettä ne | en | ei tiedettä ne | probably isn’t known |
1 | ottaa | otetta ne | en | ei otetta ne | probably isn’t taken |
2 | juoda | juota ne | en | ei juota ne | probably isn’t drunk |
2 | syödä | syötä ne | en | ei syötä ne | probably isn’t eaten |
3 | opiskella | opiskelta ne | en | ei opiskelta ne | probably isn’t studied |
3 | ommella | ommelta ne | en | ei ommelta ne | probably isn’t sewn |
4 | tavata | tavatta ne | en | ei tavatta ne | probably isn’t met |
4 | siivota | siivotta ne | en | ei siivotta ne | probably isn’t cleaned |
5 | tarvita | tarvitta ne | en | ei tarvitta ne | probably isn’t needed |
5 | valita | valitta ne | en | ei valitta ne | probably isn’t chosen |
6 | paeta | paetta ne | en | ei paetta ne | – |
6 | lämmetä | lämmettä ne | en | ei lämmettä ne | – |